tiistai 23. elokuuta 2016

Paluu arkeen

Niin se alkaa kesä olemaan loppusuoralla ja normaali arki pyörii taas. Vaikka kesää jää aina vähän ikävä, on syksyssä ne omat hyvät puolensa. Lenkkeilystä tulee paljon miellyttävämäpää raikkaassa säässä, tulemme taatusti Ellin kanssa tekemään pitkiä vaelluksia metsään. Uintiharrastus siirretään sisätiloihin säiden viilentyessä, onneksi kaupungista löytyy koirauimala! Se on kerran aiemmin jo testattu ja Elli varmasti viihtyy sielläkin.



 Viimeisen kahden viikon sisällä Elli on käynyt kaksi kertaa eläinkääkärin vastaanotolla. Ensin kävimme päivittämässä rokotukset kuntoon ja viikon päästä ilmeni korvatulehduksen oireet. Tuntuukin että silloin harvoin kun eläinlääkärillä joutuu käymään, niin silloin käydään aina useamman kerran peräkkäin. Viime vuonna alkutalvesta Elli sairasti todellä ärhäkän vatsataudin, joka kesti kaksi viikkoa. Silloin eläinlääkäriä tarvittiin useamman kerran ennen kuin oireet helpottivat. Korvatulehduksen riski on suurempi paljon uivilla koirilla mutta tämän tietoisen riskin me otamme, on siitä niin paljon iloa Ellille. Korvatipat alkoi onneksi nopeasti tehoamaan ja puhti palasi tähän pieneen ilopilleriin :)



Pääsimme Ellin kanssa syyskuun alussa alkavalle agilitykurssille eli nyt kokeillaankin ihan uusia kuvioita. Kyseessä on alkeiskurssi, missä tutustutaan agilityn perusteisiin ja innolla kyllä odotan sitä koska tiedän jo nyt että Elli tulee siitä pitämään. Tarkoitus olisi kydä myös ihan huvin vuoksi jossain vaiheessa Match Showssa jos sopiva vain löytyy syksyn aikana lähialueelta. Ellistä ei näyttelykehän kuningatarta taida koskaan tulla mutta silti voi olla ihan hauskaa käydä vähän näyttäytymässä ja hakemassa uusia kokemuksia.


Puhuin aikaisemmin siitä miten Elli on alkanut aikuistumaan ja sen kyllä tosiaan nykyään huomaa käytöksestä. Ylimääräinen riehuminen ja häseltäminen on jäänyt pois, oikein mukava koirakaveri. Välillä tulee jopa haikea olo kun huomaa että ei tämä "aikuistunut" koira lähdekään enää mukaan pentumaisiin hullutuksiin. Onneksi vauhtia, intoa ja uteliaisuutta vielä riittää kuitenkin pitkäksi aikaa. Aika todellakin kultaa muistot, pentuaikoja alkaa tietyn ajan kuluttua kaipaamaan vaikka ei se aina niin ihanaa ollut tämän sähikäisen kanssa. Olin kuitenkin varma että Ellistä tulee juuri sellainen koira, jollaista toivoin ja näinhän se on, en vaihtaisi pois mistään hinnasta.

Mukavaa syksyä! Nautitaan kauniista luonnon väreistä ja raikkaasta ulkoiluilmasta.